Kare Käyhkön Säätiön seurakysely 2022
Loppuraportti 19.01.2023
Tiivistelmä
Kare Käyhkön säätiön tarkoituksena on edistää budotoiminnan harrastusta Helsingissä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla kohtuuhintaisia harjoitustiloja budoseuroille, myöntämällä pienimuotoisia avustuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja valistustoimintaa sekä liike- ja sijoitustoimintaa pääomansa kartuttamiseksi. Säätiö pyrkii kehittämään toimintaansa palvelemaan mahdollisimman hyvin helsinkiläisen budotoiminnan tarpeita ja seurayhteistyön kehittämistä. Kartoittaakseen seurojen mahdollisia tuki- ja yhteistyötarpeita säätiö lähetti marraskuussa 2022 sähköpostitse kyselyn 28:lle helsinkiläisen budoseuran hallitusten puheenjohtajalle ja lajitoiminnanjohtajalle verkkopohjaisena forms.gle -kyselynä.
Vastaajia oli yhteensä 7, joten tulokset eivät vastaa kaikkien helsinkiläisseurojen johdon näkemyksiä. Seurojen väliselle yhteistyölle sekä eri budolajeihin ja niiden elementteihin keskittyvälle koulutukselle katsottiin olevan tarvetta. Niissä voitaisiin käsitellä esimerkiksi lajinomaisia harjoitteita ja filosofiaa ja niiden tuomista ohjauskäytäntöihin. Erityisesti kiinnostusta herättivät harjoitukset, joissa kehitetään eri lajeissa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia, taito-ominaisuuksia ja kehonhallintaa lajista riippumatta. Säätiö alkaakin kehittää tällaisia viikonloppuleirejä. Toinen tavoite, jota säätiö jatkossakin ajaa, on edullisten harjoitustilojen hankinta ja kolmas suurehkot lajirajat ylittävät budonäytökset.
Miksi kysely
Kare Käyhkön säätiö sr on vuonna 2002 perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on edistää
budotoiminnan (aikido, iaido, judo, karate, taiji ym.) harrastusta Helsingissä. Tällä hetkellä
säätiö toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla kohtuuhintaisia harjoitustiloja budoseuroille,
myöntämällä pienimuotoisia avustuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja valistustoimintaa
sekä liike- ja sijoitustoimintaa pääomansa kartuttamiseksi. Säätiö pyrkii kehittämään
toimintaansa palvelemaan mahdollisimman hyvin helsinkiläisen budotoiminnan tarpeita
ja seurayhteistyön kehittämistä.
Kehittääkseen toimintaansa säätiö lähetti 6.10.2022 kyselyn helsinkiläisten budoseurojen hallitusten puheenjohtajille ja lajitoiminnanjohtajille kartoittaakseen seurojen mahdollisia tuki- ja yhteistyötarpeita. Puheenjohtajia ja lajitoiminnanjohtajia pyydettiiin vastaamaan kahden viikon kuluessa. Helsinkiläisseurojen yhteystiedot poimittiin lajiliittojen ja seurojen avoimilta verkkosivuilta. Kyselyssä tiedusteltiin yhtäältä tarvetta erilaisten yhteistyön muotojen lisäämiseen, kuten seurayhteistyön edistämistä ja yhteisiä budonäytöksiä, tarvetta ohjaaja/valmentaja-koulutukseen ja kiinnostusta budoaiheisen tutkimuksen kehittämiseen. Lisäksi tiedusteltiin tarvetta/kiinnostusta hallintoa ja toiminnan raportointia helpottaviin ja tehostaviin välineisiin, lisätilojen tai -vuorojen tarvetta ja tarvetta erillisen “budoportaalin” luomiseen sekä muita ajatuksia yhteistyön kehittämiseksi ja toiveita säätiön toiminnan suuntaamiseksi.
Kysely lähetettiin sähköpostitse yhteensä 28:lle seuran puheenjohtajalle ja lajitoiminnanjohtajalle ja toteutettiin verkkopohjaisena forms.gle -kyselynä. Neljän seuran kotisivuilla ilmoitettu yhteystieto-osoite osoittautui virheelliseksi ja sähköposti palautui ilmoituksella, että vastaajaa ei voida tavoittaa. Kyselyyn vastasi yhteensä seitsemän puheenjohtajaa/lajitoiminnanjohtajaa, jotka edustivat aikidoa, judoa ja karatea, mma:ta, bjj:ta ja jujutsua. Vastaajista kuusi edusti yhtä lajia ja yksi monilajiseuraa.
Kyselyn tulokset
Seurayhteistyö
Seurojen välistä yhteistyötä voisi vastaajien mielestä järjestää enemmän ja siihen osallistuminen kiinnostaisi. Vaikka monilla seuroilla jo on omat yhteistyöverkostonsa eikä yhteistyön lisääminen ole kaikille tärkeää, sen katsottiin kuitenkin voivan toimia etenkin pienessä seuroissa voimavarana ja tukiverkkona, auttaa oppimaan ja kehittymään sekä antaa mahdollisuuden tarjota omaa osaamistaan muille. Yhteistyö voisi olla esimerkiksi nykyistä aktiivisempaa leiriyhteistyötä. Lisätä voisi myös avointa kommunikointia eri tukiverkostoista ja mahdollisuuksista toimia kolmansien osapuolien kanssa. Voisi myös järjestää yhteisiä vain lyhyen aikaa harjoitelleiden harjoituksia ja yhteistyötä harjoittelijoiden aktivoimiseksi. Säätiö voisi myös pyrkiä lisäämään lajien välistä vuorovaikutusta ja vaikuttaa siihen, että näkemyksiä avattaisiin enemmän yli lajirajojen.
Seuroilla oli kiinnostusta osallistua yhteisharjoituksiin muiden seurojen saman lajin harrastajien kesken ja osallistua niihin harjoittelijoina, mutta myös kontribuoida niihin järjestäjinä ja ohjaajina. Samanaikaisesti todettiin, että tällaisia harjoituksia järjestetään jo ainakin judossa (aikuisten avoimet harjoitukset) ja aikidossa (mustien vöiden harjoitukset). Joku arvioi, että omassa seurassa on riittävästi mustia vöitä ja että kansalliset leirit täyttävät kysyttyä tarvetta aktiiviharjoittelijoilla. Tarvetta voisi kuitenkin olla lajikohtaisille teemaharjoituksille. Seuratasolla kysyntää voisi myös olla kaikille avoimista, valmentavista tunneista, jotka olisi suunnattu etenkin ko. seuran harjoittelijoille. Niissä voitaisiin herättää keskustelua ohjaamisesta ja lisätä ymmärrystä myös siitä, mitä harjoittelijat kokevat tarvitsevansa ja auttaa ohjaajia mielekkäiden ja kohdennettujen tuntien luomisessa.
Tarvetta eri budolajeihin ja niiden elementteihin keskittyvälle koulutukselle katsottiin myös olevan. Niissä voitaisiin käsitellä esimerkiksi lajinomaisia harjoitteita ja filosofiaa ja niiden tuomista ohjauskäytäntöihin. Toisaalta monilajikoulutuksen katsottiin antavan hyvän pohjan ohjaajille erilaisten harrastajien ja näkökulmien kohtaamiseen. Koulutuksessa voitaisiin myös käsitellä budolajien yhteneväisyyksiä harjoittelussa ja niiden huomioon ottamista ohjaustilanteissa, varsinkin silloin kun kyseessä on lajinvaihtaja. Myös ohjaaja- ja valmentajakoulutusta toivottiin.
Erityisesti kiinnostusta herättivät harjoitukset, joissa kehitetään eri lajeissa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia, taito-ominaisuuksia ja/tai kehonhallintaa lajista riippumatta. Monet fyysisiä ominaisuuksia ja kehonhallintaa kehittävät harjoitteet ovat yhteisiä kaikille budolajeille. Budoseuroissa ei useinkaan ole ammattimaista tietoutta aiheesta eikä liikunta-alan ammattilaisia, jotka tällaisia harjoituksia voisivat järjestää, joten niitä kannattaisi kehittää. Harjoitusten sisältö ja fokus olisi kuitenkin suunniteltava tarkasti ja ohjaajan olisi tärkeää ymmärtää budolajeille spesifejä kehonhallintatarpeita ja taito-ominaisuuksia, joita juuri näissä lajeissa tarvitaan.
Myös lajikohtaiset yleiset kesäharjoitukset, joissa olisi seuroittain kiertävä järjestely- ja vetovastuu herättivät kiinnostusta. Monet seurat pystyvät kuitenkin järjestämään kesäharjoituksia itse ja yksi vastanneista seuroista järjestää jo aktiivisesti kaikille lajin harrastajille avoimia kesäharjoituksia. Nämä olisi vastaajan mukaan mahdollista integroida kyseisenlaiseen toimintaan, jos tällaista toimintaa aletaan järjestää, mutta toiminnan olisi tarpeen olla hyvin organisoitua ja hoidettua.
Seuroilla olisi myös kiinnostusta osallistua yhteistyössä järjestettyihin budonäytöksiin ja -tapahtumiin muiden seurojen kanssa budon näkyvyyden lisäämiseksi Helsingissä. Katsottiin, että näkyvyys on budolajeille, erityisesti pienemmille lajeille, elinehto ja seurat olivat kiinnostuneita osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan. Toisaalta joillakin seuroilla on kapea ja spesifi kohderyhmä, jonka tavoittamiseen yhteisnäytöksistä ei ole apua.
Halu järjestää valvottua “budonuorisotalo” -toimintaa, jossa nuoret voisivat hengata ja harrastaa budolajeja vapaammin joko itsenäisesti tai yhdessä muiden seurojen nuorten kanssa vaihteli. Yksi seuroista osallistuu jo matalan kynnyksen toimintaan tarjoten nuorille liikuntamahdollisuuksia yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.
Hallinnon apuvälineet, tilat ja budoportaali
Tarve saada informaatiota ja yhteystietoja hallintoa ja toiminnan raportointia helpottavista ja tehostavista välineistä ja niistä aiheutuvista kustannuksista vaihteli. Joillakin seuroilla tarvetta oli, toisilla tarve oli vähäinen.
Seurojen tarve/kiinnostus lisävuoroihin/lisätilaan toiminnan kehittämiseksi vaihteli odotetusti. Osalla seuroista on tarvetta kohtuuhintaisista harjoitustiloista, osalla on omat tilat. Myös harjoitustilojen sijainti, kulkuyhteydet ja mahdolliset parkkitilat vaikuttivat kiinnostukseen.
Mahdollinen helsinkiläinen “budoportaali”, josta voisivat löytyä esimerkiksi seurojen yhteystiedot, tiedot tapahtumista, harjoituskalentereita ja matkasuosituksia voisi vastaajien mukaan olla kiinnostava. Toisaalta todettiin, että lajiliitoilla on jo tapahtumakalentereita, joiden kanssa se olisi pääosin päällekkäinen. Lajiliitoilta löytyy myös seurojen yhteystiedot koko maan kattavasti. Kysyttiin myös, onko toiminnasta seuroille lisäarvoa vai tuottaako se vain lisätyötä, kuka hallinnoisi portaalia ja kuinka portaali saataisiin aktiiviseen käyttöön seurojen sisällä. Tärkeä esille nostettu kysymys oli myös, mitkä ovat portaalin perustamisesta aiheutuvat riskit. Sulkeeko helsinkiläisten oma portaali pois kansallisen vaikuttamisen ja yhteistyön. Aluekohtainen tiedottaminen voi vaikeuttaa toiminnan kansallista järkestämistä, kun kuitenkin halutaan olla avoin yhteisö.
Budoaiheinen tutkimus
Budoaiheinen tutkimus on Suomessa tähän mennessä ollut vähäistä. Mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimukseen on säätiön näkemyksen mukaan ainakin opinnäytetöiden tekemisessä (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Seuroilla on kiinnostusta osallistua tutkimukseen ja vastaajat katsoivat, että harjoittelijat todennäköisesti suhtautuisivat myönteisesti osallistumiseen erityisesti tutkimuksen kohteena aiheesta riippuen. Yksi kiinnostava kysymys voisi olla budolajien vaikutus kuntoon ikääntyvillä. Budoaiheisen tutkimuksen mahdollisia tekijöitä seurassaan vastaajat eivät pystyneet arvioimaan.
Loppuhuomioita
Vastaajia oli Helsingin 28 identifioidusta budoseuran puheenjohtajasta/lajitoiminnanjohtajasta seitsemän, joten nyt esitetyt tulokset eivät vastaa kaikkien helsinkiläisseurojen johdon näkemyksiä. Kyselyn tärkein anti olivatkin ideat, joita seurojen vastaajat esittivät vapaissa kommenteissa säätiön toiminnan suuntaamisesta ja esimerkiksi määrittivät tarkemmin, millaiset yhteistyön muodot olisivat seuroille tärkeitä, ja mitä ei muutoin juurikaan ole tarjolla. Hallintoa helpottavien apuvälineiden ja tilojen tarve vaihteli odotetusti. Mahdollisesta budoportaalista saatiin myös tärkeitä kriittisiä kommentteja. Säätiön hallitus alkaa kehitellä viikonloppuleirejä, joissa ohjataan eri lajeissa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia, taito-ominaisuuksia ja/tai kehonhallintaa lajista riippumatta. Tällaisia harjoituksia on tarjolla kohtuullisen niukasti. Jotkin lajiliitot, kuten Aikidoliitto kyllä tarjoavat jonkin verran tietoja tämäntyyppisistä harjoitteista ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa. Toinen tavoite, jota säätiö jatkossakin ajaa, on edullisten harjoitustilojen hankinta ja kolmas mahdolliset suurehkot budonäytökset, jotka ylittäisivät lajirajat.